Mitä tarkoittaa arvonlisäveron alarajahuojennus ja miten se muuttuu?
Arvonlisäveron alarajahuojennus on ollut pitkään pienyrittäjille suunnattu veroetu. Se mahdollistaa osan arvonlisäverosta palauttamisen Verohallinnolta, jos yrityksen liikevaihto jää alle tietyn rajan. Tämä verohelpotus poistuu käytöstä vuoden 2025 alussa, mutta ehtojen täyttyessä sen voi vielä hyödyntää tilikaudelta 2024. Tässä oppaassa kerromme, miten alarajahuojennus toimii, kuka voi hyödyntää sitä ja miten se lasketaan.
Mikä on arvonlisäveron alarajahuojennus?
Arvonlisäveron alarajahuojennus on pienyrityksille suunnattu verohelpotus, jonka avulla osa maksetuista arvonlisäveroista voidaan saada takaisin, jos yrityksen liikevaihto on alle 30 000 euroa. Tämä tarkoittaa käytännössä, että yrittäjä voi vähentää tilitettävän arvonlisäveron määrää, mikä keventää yritystoiminnan taloudellista taakkaa.
- Alle 15 000 euron liikevaihdolla: Huojennus on täysimääräinen eli koko tilitettävä arvonlisävero palautetaan.
- 15 000–30 000 euron liikevaihdolla: Huojennus on osittainen, ja sen suuruus riippuu yrityksen liikevaihdosta.
Huomio: Vuodenvaihteessa 2025 arvonlisäveron alarajahuojennus poistuu EU-direktiivin mukaisesti, joten sitä voi hyödyntää viimeisen kerran vuodelta 2024. Lue lisää muutoksista verottajan sivuilta.
Kuka voi hyödyntää alarajahuojennusta?
Arvonlisäveron alarajahuojennusta voivat hakea kaikki yritykset, jotka täyttävät seuraavat ehdot:
- Yritys on rekisteröity arvonlisäverovelvollisten rekisteriin.
- Yrityksen huojennukseen oikeuttava liikevaihto on alle 30 000 euroa.
- Yrityksen tilikauden arvonlisävero on positiivinen eli myynnistä suoritettava vero ylittää ostoista vähennettävän veron.
Esimerkiksi uusilla yrityksillä, jotka tekevät paljon investointeja mutta joiden myynti on alussa vähäistä, arvonlisävero voi jäädä negatiiviseksi, jolloin huojennusta ei voi saada.
Missä tapauksissa yrittäjä ei saa huojennusta?
Huojennusta ei ole mahdollista hakea, jos:
- Yrityksen tilikauden arvonlisävero on negatiivinen.
- Yrityksen liikevaihto muodostuu kokonaan toiminnasta, johon alarajahuojennusta ei sovelleta (esim. arvonlisäverottomasta myynnistä).
- Yrityksellä ei ole kiinteää toimipaikkaa Suomessa, kuten ulkomaalaisilla elinkeinonharjoittajilla usein on.
Miten alarajahuojennus lasketaan?
Jos yrityksen liikevaihto on 15 000–30 000 euron välillä, alarajahuojennuksen suuruus lasketaan seuraavalla kaavalla:
Esimerkki:
Mari aloitti yritystoimintansa tammikuun alussa, ja hänen alarajahuojennukseen oikeuttava liikevaihtonsa 12 kuukauden mittaiselta tilikaudelta on 20 000 euroa.
Marin keräämä arvonlisävero myynneistä tilikaudella on 0,24 x 20 000 € = 4 800 €.
Samana aikana Marin yritystoiminnan hankinnat sisältävät arvonlisäveroa 1 200 euroa. Tämä vähennetään hänen myyntiensä arvonlisäverosta, jolloin verottajalle tilitettävä arvonlisävero on 4 800 € – 1 200 € = 3 600 €.
Pienen liikevaihtonsa ansiosta Mari saa kuitenkin takaisin osan maksamistaan arvonlisäveroista alarajahuojennuksen avulla. Huojennuksen määrä lasketaan seuraavalla kaavalla:
3 600 € – ((20 000 € – 15 000 €) x 3 600 € / 15 000 €)
Alarajahuojennuksen määrä= 2 400 €
Näin Mari saa Verohallinnolta palautuksena 2 400 euroa arvonlisäverosta.
Laskelmat voivat olla monimutkaisempia, jos Marin yrityksellä on myyntejä tai ostoja, joita ei huomioida alarajahuojennuksessa. Näissä tapauksissa kannattaa tarkistaa tarkemmat ohjeet Verohallinnon verkkosivuilta.
Yritys saa siis 2 400 euroa takaisin maksamistaan arvonlisäveroista.
Lisää esimerkkejä alarajahuojennuksesta verohallinnon sivuilla: Esimerkkejä alarajahuojennuksesta
Entä jos tilikausi ei ole 12 kuukautta?
Tilikauden pituuden poiketessa 12 kuukaudesta liikevaihto suhteutetaan vastaamaan täyttä vuotta. Näin varmistetaan, että yritys ei saa perusteetonta huojennusta.
Esimerkki:
- Yrityksen ensimmäinen tilikausi on 6 kuukautta.
- Liikevaihto kyseiseltä ajanjaksolta on 20 000 euroa.
- Suhteutettu liikevaihto = 20 000 € × 12 / 6 = 40 000 euroa.
Tässä tapauksessa yritys ei ole oikeutettu alarajahuojennukseen, koska liikevaihto ylittää 30 000 euron rajan.
Miten ja milloin alarajahuojennusta haetaan?
Huojennusta haetaan tilikauden viimeisen verokauden arvonlisäveroilmoituksen yhteydessä. Käytännössä tämä tarkoittaa seuraavaa:
- Kuukausiverokausi: Huojennusta haetaan joulukuun alv-ilmoituksessa, joka on annettava viimeistään 12. helmikuuta.
- Neljännesvuosiverokausi: Hakemus tehdään loka–joulukuun alv-ilmoituksessa, jonka eräpäivä on myös 12. helmikuuta.
- Vuosiverokausi: Ilmoitus annetaan viimeistään helmikuun lopussa.
Verohallinto vähentää huojennuksen automaattisesti arvonlisäverosta, joka ilmoituksella on tilitettävänä. Mikäli huojennus ylittää kyseisen veron määrän, erotus palautetaan yritykselle.
Milloin alarajahuojennus maksetaan yrittäjälle ja onko se veronalaista tuloa?
Alarajahuojennuksen maksuaikataulu riippuu siitä, mikä yrityksen verokausi on. Esimerkiksi, jos verokausi on neljännesvuosi, vuoden 2023 huojennus haetaan loka–joulukuun alv-ilmoituksessa, ja maksu tapahtuu helmikuussa 2024.
Kun arvonlisäveroilmoitus jätetään OmaVero-palveluun ja alarajahuojennukseen liittyvät tiedot on ilmoitettu, järjestelmä vähentää huojennuksen automaattisesti siitä summasta, joka verokaudelta olisi maksettava. Jos huojennus ylittää maksettavan arvonlisäveron määrän, erotus maksetaan suoraan yrityksen tilille. Jos kyseiseltä verokaudelta ei ole tilitettävää arvonlisäveroa, koko huojennuksen määrä palautetaan yrittäjälle.
On tärkeää huomioida, että alarajahuojennus on tuloverotuksessa veronalaista tuloa. Useimmiten se merkitään sen tilikauden tuloksi, jolloin oikeus huojennukseen on syntynyt. Poikkeuksena ovat maksuperusteista kirjanpitoa käyttävät yrittäjät, joilla huojennus kirjataan tuloksi sinä vuonna, kun Verohallinto tekee palautuksen.
Jos maksuperusteisessa kirjanpidossa huojennus vähennetään maksettavasta arvonlisäverosta, se huomioidaan tulona sen vuoden verotuksessa, jolloin kyseisen arvonlisäveroilmoituksen perusteella määrätty vero olisi ollut erääntynyt maksettavaksi. Huojennus ilmoitetaan veroilmoituksessa kohdassa “Saadut tuet ja avustukset”, ja yritystoiminnasta saatu alarajahuojennus kuuluu elinkeinotoiminnan tulolähteen piiriin.
Alarajahuojennuksen merkitys pienyrittäjälle
Alarajahuojennus on ollut merkittävä apu pienille yrityksille, sillä se parantaa kassavirtaa ja keventää arvonlisäveron taakkaa. On kuitenkin tärkeää huomioida, että tämän veroedun poistuminen vuoden 2025 alusta vaikuttaa erityisesti pienyritysten päätöksiin liittyä arvonlisäverovelvollisten rekisteriin. Seuraa ajankohtaista tietoa Verohallinnon verkkosivuilta varmistaaksesi, että hyödynnät huojennuksen ennen sen poistumista.
